9. huhtikuuta
Mikael Agricolan päivä – suomen kielen synty ja merkitys
Mikä on Mikael Agricolan päivä?
Mikael Agricolan päivää vietetään Suomessa vuosittain 9. huhtikuuta. Päivä tunnetaan myös suomen kielen päivänä (Suomen kielen päivä), ja se on virallinen liputuspäivä.
Päivä on omistettu Mikael Agricolalle, jota pidetään suomen kirjakielen luojana. Päivämäärä on hänen kuolinpäivänsä vuodelta 1557.
Kuka oli Mikael Agricola?
Mikael Agricola (noin 1501–1557) oli piispa, uskonpuhdistaja ja kääntäjä. Hän on yksi Suomen historian merkittävimmistä kulttuurihahmoista.
Agricola syntyi talonpoikaisperheeseen ja osoitti jo nuorena lahjakkuutta opiskelussa. Hän opiskeli Viipurissa ja myöhemmin ulkomailla. Tuohon aikaan oppineet käyttivät usein latinankielisiä nimiä, ja niin syntyi nimi «Agricola» («maanviljelijä»).
Historiallinen tausta
1500-luvulla Suomi kuului Ruotsiin. Tilanne oli kielen kannalta haastava:
- suomen kielellä ei ollut kirjoitettua muotoa,
- hallinto ja koulutus toimivat ruotsiksi,
- kirkon kieli oli latina.
Uskonpuhdistus, jota johti Martti Luther, muutti tilannetta. Sen keskeinen ajatus oli, että jokaisen tulisi voida lukea Raamattua omalla kielellään.
Suomen kirjakielen synty
Agricola ryhtyi kehittämään suomen kirjakieltä, jotta uskonnolliset tekstit olisivat kansan saatavilla. Hänen työnsä sisälsi:
- oikeinkirjoituksen kehittämistä,
- uusien sanojen luomista,
- murteiden yhdistämistä,
- tekstien kääntämistä suomeksi.
Vuonna 1543 ilmestyi hänen teoksensa ABC-kiria, ensimmäinen suomenkielinen kirja. Tätä vuotta pidetään suomen kirjakielen syntyvuotena.
ABC-kiria — ensimmäinen suomenkielinen kirja
ABC-kiria oli sekä aapinen että uskonnollinen opas. Se sisälsi:
- aakkoset ja lukemisen alkeet,
- kristillisen opin keskeiset sisällöt,
- kymmenen käskyä,
- uskontunnustuksen,
- rukouksia, kuten Isä meidän.
Teos auttoi suomalaisia oppimaan lukemaan omalla kielellään ja levitti samalla kristillistä opetusta.
Agricolan teksteistä tunnetuin on Abckirian etulehdellä oleva runo. Teksti on vanhahtavasta kieliasustaan huolimatta yhä nykylukijan ymmärrettävissä:
Oppe nyt wanha ia noori / joilla ombi Sydhen toori.
Jumalan keskyt / ia mielen / iotca taidhat Somen kielen.
Laki / se Sielun Hirmutta / mutt Cristus sen taas lodhutta.
Lue sijs hyue lapsi teste / Alcu oppi ilman este.
Nijte muista Elemes aina / nin Jesus sinun Armons laina.
Opi nyt vanha ja nuori / joilla ompi sydän tuore
Jumalan käskyt ja mielen / jotta taidat suomen kielen.
Laki se sielun hirmuttaa / mut Kristus sen taas lohduttaa.
Lue siis, hyvä lapsi, tästä / alkuoppi ilman estettä.
Niitä muista elämässä aina / niin Jeesus sinulle armonsa lainaa.
Miksi Agricolan päivä on tärkeä?
Mikael Agricolan työ loi perustan nykyiselle suomen kielelle. Hänen merkityksensä näkyy edelleen:
- koulutuksessa ja lukutaidossa,
- suomalaisessa kirjallisuudessa,
- kansallisessa identiteetissä.
Päivä muistuttaa kielen merkityksestä kulttuurille ja yhteiskunnalle.
Miten päivää vietetään?
Mikael Agricolan päivä ei ole varsinainen vapaapäivä, mutta sitä juhlistetaan laajasti:
- liputuksella koko maassa,
- koulujen opetuksessa,
- kulttuuritapahtumissa ja näyttelyissä,
- median julkaisuissa suomen kielestä.
Päivä korostaa kielen arvoa ja sen säilyttämistä tuleville sukupolville.
Yhteenveto
Mikael Agricolan päivä on keskeinen osa suomalaista kulttuuria. Se juhlistaa suomen kielen syntyä ja kehitystä sekä muistuttaa yhden ihmisen valtavasta vaikutuksesta koko kansakunnan identiteettiin.
UKK — usein kysytyt kysymykset
Milloin on Mikael Agricolan päivä?
Mikael Agricolan päivä on 9. huhtikuuta.
Onko Agricolan päivä vapaapäivä?
Ei, se on liputuspäivä, mutta ei virallinen vapaapäivä.
Miksi Agricolaa kutsutaan suomen kirjakielen isäksi?
Koska hän loi ensimmäiset suomenkieliset kirjat ja kehitti kirjoitetun kielen rakenteen.
Mikä on suomen kielen päivä?
Se on toinen nimi Mikael Agricolan päivälle.