6. helmikuuta

Saamelaisten kansallispäivä — virallinen liputuspäivä Suomessa

Saamelaisten kansallispäivää vietetään Suomessa vuosittain 6. helmikuuta. Päivä kuuluu Suomen virallisiin liputuspäiviin, ja sen kunniaksi suositellaan liputusta sekä saamen lipulla että Suomen lipulla.

Saamelaiset ovat Suomen ainoa tunnustettu alkuperäiskansa, ja heitä asuu Suomessa noin 4 000 henkilöä, pääasiassa Lapissa.

Päivän asema Suomen kalenterissa

Saamelaisten kansallispäivä on merkitty Helsingin yliopiston almanakkoihin vuodesta 2004 lähtien, mikä vahvistaa sen virallisen aseman suomalaisessa juhla- ja muistopäiväkalenterissa.

Suomen, Norjan ja Ruotsin viranomaiset suosittelevat yleistä liputusta 6. helmikuuta saamelaisen kulttuurin ja identiteetin kunnioittamiseksi.

Miksi päivää vietetään 6. helmikuuta

Päivämäärä perustuu historialliseen tapahtumaan: 6. helmikuuta 1917 järjestettiin Norjan Trondheimissa ensimmäinen saamelaiskonferenssi, johon osallistui saamelaisia eri Pohjoismaista.

Konferenssissa päätettiin rajat ylittävästä yhteistyöstä, ja sitä pidetään saamelaisen poliittisen tietoisuuden syntyhetkenä. Liikkeen keskeinen tavoite oli turvata perinteiset elinkeinot, kuten poronhoito, kalastus ja metsästys.

Saamen lippu ja liputuksen merkitys

Saamelaisten kansallispäivä on yksi virallisista saamen lipun liputuspäivistä. Lippu symboloi:

• aurinkoa ja kuuta,
• saamelaisen kansan yhtenäisyyttä valtioiden rajojen yli,
• vahvaa yhteyttä luontoon ja kosmokseen.

Liputus 6. helmikuuta on sekä symbolinen että käytännöllinen osoitus saamelaisen kulttuurin arvostuksesta.

Uskomukset ja pyhät paikat

Perinteinen saamelainen maailmankuva perustui animismiin. Saamelaiset uskoivat luonnonhenkiin, jotka hallitsivat järviä, jokia ja vuoria. Erityisen tärkeitä olivat pyhät kivet, kalliot ja siirtolohkareet, joita pidettiin esi-isien ja elinkeinojen suojelijoina.

1900-luvun alkuun saakka monissa perheissä säilytettiin jumalankuvia — kankaisiin käärittyjä pieniä kiviä.

Seidat — paikan henget

Saamelaisessa perinteessä keskeinen käsite on seita. Seita voi olla:

• kivi,
• kanto,
• kivirakenne,
• kallion päällä kasvava sammal.

Seita ei ole itse esine, vaan henki, joka asuu tietyssä paikassa. Seidoille uhrattiin, jotta saatiin suojaa ja menestystä.

Noaidit ja rituaalit

Uskonnollisia tehtäviä hoitivat noaidit (šamaanit), jotka toimivat parantajina, tietäjinä ja pappeina. Rituaaleissa käytettiin:

• rumpua (goavddis),
• erityistä vyötä.

Saamelainen mytologia ja jumalat

Saamelainen mytologia on osin sukua suomalaiselle mytologialle ja sisältää hyvin vanhoja kosmogonisia kertomuksia.

Taivaallinen kosinta

Keskeinen myytti kertoo auringosta Beaivvi, joka yrittää naittaa poikansa kuun tyttärelle. Kieltäytyminen johtaa kosmiseen taisteluun luonnonvoimien välillä, kunnes yön vanhus lopettaa kamppailun.

Jumalat ja maailman synty

Saamelaisessa uskomusjärjestelmässä esiintyvät muun muassa:

• Jubmel,
• Radien-áhčči (isäjumala),
• Radien-bárdni (poikajumala),
• Máttaráhkká, maan ja syntymän jumalatar.

Poronhoitoon liittyy myyttinen hahmo Mánnuš, ihmisen ja poron yhdistävä esi-isä.

Kansanperinne ja tarinat

Saamelainen kansanperinne sisältää:

• lasten satuja (mainnás),
• tarinoita jättiläisistä ja yliluonnollisista olennoista,
• luontoon liittyviä myyttejä,
• historiallisia kertomuksia sodista, vuorista ja vesistöistä.

Päivän merkitys nykypäivänä

Nyky-Suomessa 6. helmikuuta on:

• virallinen liputuspäivä,
• kulttuurisen monimuotoisuuden symboli,
• muistutus alkuperäiskansan oikeuksista ja historiasta.